Skip to content

EU:n tekoälyasetus (AI Act)

EU AI Actin artiklan 50 läpinäkyvyysvelvoitteet astuivat voimaan 2.8.2026, ja ne koskevat sekä isoja yrityksiä että pieniä yrittäjiä.

Läpinäkyvyyssäännöt tarkoittavat avoimuutta tekoälyn käytöstä; tekoälyä saa käyttää esim. markkinoinnissa, sisällöntuotannossa ja asiakaspalvelussa, mutta asetuksen voimaantulon myötä tekoälyn käyttö täytyy merkitä. Ihmisten tulee tietää, milloin he ovat tekemisissä tekoälyn kanssa.

Merkintävelvoitteet koskevat etenkin ns. generatiivisia tekoälyjärjestelmiä, jotka tuottavat tekstiä, kuvia, videoita tai ääntä.

AI Act jakaa tekoälyjärjestelmät myös riskiluokkiin (kielletystä vähäiseen riskiin), mutta tässä artikkelissa keskitytään erityisesti läpinäkyvyys- ja merkintävelvoitteisiin.

Sisällysluettelo

     

    Mitkä sisällöt pitää merkitä?

    Yrityksen tulee ilmoittaa selkeästi, kun sisältö on tuotettu tekoälyn avulla.

    • Tekstisisällössä merkintä esim. artikkelin alussa tai lopussa.
    • Kuvissa ja videoissa merkintä vesileimalla tai erillisellä tekstillä.

    Vastuu merkitsemisestä on ensisijaisesti tekoälyjärjestelmän käyttöönottajalla eli yrityksellä, joka hyödyntää tekoälyä omassa toiminnassaan.

    Seuraavat sisällöt pitää merkitä:

    • Synteettinen media eli deepfake-sisältö, eli videot, kuvat tai äänet, joissa tekoäly jäljittelee oikean henkilön ulkonäköä tai ääntä. Tämä on yksi selkeimpiä merkintävelvoitteen piiriin kuuluvista sisältötyypeistä. Ihmiselle näkyvä tai kuuluva merkintä tulee esittää heti alusta alkaen selkeästi ilman, että käyttäjä tarvitsee erillisiä teknisiä työkaluja. Huomioi myös, ettei merkintävelvollisuus ole takautuva: ennen 2.8.2026 tuotettuja kuva-, ääni- ja videosisältöjä ei tarvitse merkitä jälkikäteen.
    • Chatbotit ja virtuaaliassistentit pitää merkitä, jotta asiakas tietää keskustelevansa tekoälypohjaisen järjestelmän kanssa.
    • Tekoälyllä tuotetut tai tekoälyn avulla merkittävästi muokatut kuvat ja visuaaliset sisällöt pitää merkitä.
    • Yleisölle tarkoitetut generatiiviset tekstisisällöt, esim. yrityksen julkaisemat blogitekstit, uutiset, raportit tai sosiaalisen median sisällöt, jotka ovat kokonaan tai merkittäviltä osin tekoälyn tuottamia ja joiden tarkoituksena on tiedottaa yleisöä yleistä etua koskevasta asiasta. Tekstisisällön kohdalla ratkaiseva päivämäärä on julkaisupäivä, ei tuottamispäivä, eli ennen 2.8.2026 kirjoitettu mutta sen jälkeen julkaistu teksti pitää silti merkitä.


    Läppäri ja ihmisen kädet

    Mitä sisältöä ei tarvitse merkitä?

    Kaikki tekoälyavusteinen sisällöntuotanto ei vaadi merkintää. Merkintävelvoite koskee etenkin sisältöä, joka on kokonaan tai merkittäviltä osin tekoälyn tuottamaa ja joka voidaan sekoittaa ihmisen tuottamaan sisältöön.

    • Ainoastaan apuvälineenä käytettynä tekoälyn merkintävelvoite ei yleensä täyty. Tällainen tilanne on, jos tekoälyä on käytetty esim. oikeinkirjoituksen tarkistamiseen, tekstin tiivistämiseen tai ideoiden keräämiseen.
    • Jos ihminen muokkaa sisältöä merkittävästi ennen julkaisua, voi tekoälyä käyttää apuvälineenä ilman merkintää. Ratkaisevaa on, kuinka iso osuus lopputuloksesta on tekoälyn tuottamaa ja kuinka paljon ihminen on muokannut sisältöä.
    • Ihmisen tarkastama, yleistä etua käsittelevä teksti voi jäädä merkintävelvollisuuden ulkopuolelle, jos ihminen on tarkastanut sen asiasisällön asianmukaisesti ja joku kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Tarkistuksen täytyy kohdistua tekstin sisältöön, ei vain kirjoitusasuun, ja lisäksi tarkastajalla tulee olla riittävä osaaminen ja ammatillinen harkintakyky käsiteltävästä aiheesta.
    • Poikkeuksena merkitsemisestä ovat myös teokset, jotka ovat selvästi taiteellisia, satiirisia tai fiktiivisiä. Näiden kohdalla teokseen sisältyvä tekoälysisältö (esim. deepfake) on tuotava esiin, mutta merkintä voidaan tehdä kevyemmin ja huomaamattomammin, jotta se ei häiritse teoksen kokemista. Merkintä voi olla esimerkiksi lopputeksteissä tai kuvatekstissä sen sijaan, että se peittäisi itse sisällön.

     

    Merkitseminen

    EU AI Act ei määrittele yhtä ainoaa tapaa merkitä tekoälyllä tuotettu sisältö, mutta merkinnän tulee olla selkeä, helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä. Merkitseminen kattaa kaksi tasoa: koneellisesti luettava merkintä ja ihmiselle näkyvä/kuuluva merkintä.

    Käyttöönottajan eli yrityksen kannalta olennaisinta on, että ihmiselle näkyvä/kuuluva merkintä on pakollinen jo nyt. Koneellisesti luettava merkintä on pääosin tekoälytyökalujen tarjoajien vastuulla, ja sen aikataulu on osin erilainen. Jos tämä koskee sinua suoraan (esim. kehität itse tekoälyjärjestelmän), kannattaa tarkistaa ajantasainen tilanne EU:n virallisista lähteistä. Löydät listan EU:n virallisista lähteistä tämän tekstin lopusta.

    • Tekstisisällössä merkintä voi olla esimerkiksi yksinkertainen lause, joka ilmoittaa tekoälyn avustuksesta sisällön tekemisessä. Merkintä voi olla esimerkiksi artikkelin alussa tai lopussa, tekijätietojen yhteydessä tai erillisessä infolaatikossa.
    • Visuaalisissa sisällöissä ja kuvissa ihmiselle näkyvä merkintä voidaan tehdä esimerkiksi näkyvällä vesileimalla tai erillisellä tekstillä kuvan yhteydessä, ja tämän merkinnän tulee olla tavallisen katsojan havaittavissa ilman erillisiä työkaluja. Tämän lisäksi tekoälypalvelun tuottama koneellisesti luettava merkintä (esim. metatiedoissa) on erillinen, pääosin tarjoajia koskeva velvoite, eikä se yksinään korvaa ihmiselle näkyvää merkintää.
    • Videoissa ja äänisisällöissä merkintä voi olla esimerkiksi videon alussa tai lopussa puhuttuna tai näkyvällä tekstillä.
    • Chatboteissa ja virtuaaliassistenteissa merkintä on oltava heti, kun keskustelu alkaa, jotta käyttäjä tietää heti keskustelevansa tekoälyjärjestelmän kanssa.
    • Sosiaalisessa mediassa merkintä voidaan tehdä esimerkiksi julkaisun tekstissä tai kuvatekstissä, ja merkinnän tulee olla helposti havaittavissa ja selkeä.

     

    Mitä seuraa, jos merkintää ei tehdä?

    Läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisesta määrättävä hallinnollinen seuraamusmaksu voi olla enintään 15 miljoonaa euroa tai kolme prosenttia yrityksen edeltävän tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta.

    Enimmäissakko ei kuitenkaan tarkoita, että yksittäisestä puuttuvasta merkinnästä seuraisi automaattisesti miljoonaluokan seuraamus. Seuraamuksen arvioinnissa huomioidaan muun muassa rikkomuksen luonne, vakavuus ja kesto, ja myös pienten ja keskisuurten yritysten asema voidaan ottaa huomioon.

    Ihmisen kädet läppärin näppäimistöllä

    Mitä yrityksen kannattaa tehdä?

    Ensin on hyvä kartoittaa, missä sisällöntuotannossa ja viestinnässä yritys käyttää tekoälyä — esimerkiksi blogiteksteissä, somejulkaisuissa, kuvamateriaalissa, chatboteissa tai asiakasviestinnässä.

    Sen jälkeen kannattaa luoda sisäiset linjaukset tekoälyn käytöstä. Mieti, milloin ja miten sisältö merkitään eri kanavissa, kuka vastaa merkinnän lisäämisestä ja miten tekoälyn käyttö dokumentoidaan. Henkilöstö kannattaa kouluttaa tunnistamaan, milloin merkintä on tarpeen ja milloin toimituksellisen tarkastuksen poikkeus voi vapauttaa siitä.

    On myös hyvä nimetä vastuullinen tarkastaja, joka arvioi tekoälyllä tuotetun asiasisällön ennen julkaisua.

     

    Yhteenveto

    AI Actin läpinäkyvyysvelvoitteet eivät tarkoita, että kaikki tekoälyavusteinen sisältö pitäisi merkitä, vaan kyse on ennen kaikkea tilanteista, joissa käyttäjä voisi erehtyä luulemaan tekoälyn tuottamaa sisältöä ihmisen tekemäksi tai aidoksi. Käytännössä tärkeintä on kartoittaa oma tekoälyn käyttö, sopia sisäisistä linjauksista ja nimetä vastuuhenkilö. Kun perusasiat ovat kunnossa, velvoitteiden noudattaminen ei vaadi suuria muutoksia arjen tekemiseen.

     

    Lähteet ja lisätietoa

     

    Tämän artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä, sisältö on ihmisen tarkastama ja toimittama.

    Kuvat: Unsplash